IHME-teos


  • Kuvasuurennos Henrik Håkanssonin THE BEETLE -elokuvasta halavasepikän asuinalueella Vantaan Myyrmäessä. Kuva: Veikko Somerpuro // The large scale film still from Hernik Håkansson's film THE BEETLE in Myyrmäki, Vantaa. Photo: Veikko Somerpuro

  • Festivaalin päätapahtumapaikka oli Kulttuuritehdas Korjaamo. Kuva: Veikko Somerpuro // Korjaamo Culture Factory was the main Festival venue. Photo: Veikko Somerpuro.

  • Korjaamolla keskusteltiin tämän vuoden IHME-teoksesta. Kuva: Veikko Somerpuro // Discussion on the IHME Project 2018 at Korjaamo Culture Factory. Photo: Veikko Somerpuro

  • THE BEETLE -elokuvanäytös Kino Myyrissä. Kuva: Veikko Somerpuro // Film screening on THE BEETLE at Kino Myyri cinema in Myyrmäki, Vantaa. Photo: Veikko Somerpuro

  • Opastetuilla kierroksilla tutustuttiin halavasepikän asuinpaikkoihin. Kuva: Veikko Somerpuro // The habitat of the beetle Hylochares Cruentatus was explored on the guided tours. Photo: Veikko Somerpuro

  • THE BEETLE -elokuvan ulkoilmaesitys IHME-teltassa Louhela Jam -festivaalilla. Kuva: Veikko Somerpuro // Outdoor screening on THE BEETLE at the Louhela Jam event. Photo: Veikko Somerpuro

#IHME2018 kiittää kaikkia osallistujia ja yhteistyökumppaneita ikimuistoisesta festivaalista!

IHME-teos 2018: Henrik Håkanssonin THE BEETLE

Hylochares cruentatus eli suomeksi halavasepikkä on alle senttimetrin
pituinen kovakuoriainen, jonka elinympäristöä on Vantaan Mätäojan
entinen kostea joenuoma. Hyönteistutkija, professori Jyrki Muonan mukaan
halavasepikkä on kotoperäinen hyönteinen, joka on elänyt nykyisen
Suomen maantieteellisellä alueella jääkauden päättymisestä lähtien.
Nimensä kuoriainen saa elinympäristönsä mukaan: sen koko
elämänkaaren näyttämönä on lahoava pajulaji, halava. Se lisääntyy myös
mustuvapajussa, joka on vielä tiukemmin tulvivien jokirantojen laji. Näissä
pajuissa se munii, koteloituu, kuoriutuu toukkana ja muuttuu kuoriaiseksi.
Kovakuoriaisena sen elämä kestää noin viikon. Halavien ja
mustuvapajujen elinympäristöt ovat kärsineet toimista, joilla jokien
tulvimista on pyritty estämään. Siksi halavasepikkä on luokiteltu
uhanalaiseksi, häviäväksi lajiksi. Vantaan Mätäojan alue on halavasepikän
vuoksi julistettu luonnonsuojelualueeksi.

Henrik Håkansson tutustui Jyrki Muonaan ja halavasepikkään
ensimmäisenä taustatyöpäivänään Helsingissä joulukuussa 2016. Monien
keskustelujen kautta sepikästä tuli kevään 2017 aikana vuoden 2018 IHME-teoksen kohde, ja teoksen materiaalia alettiin kuvata jo kesä–heinäkuussa
Jyrki Muonan avustuksella. IHME- teokseen liittyi liikkuvan kuvan
ohella myös halavasepikkää esittävät mainoskyltit kuoriaisen
elinympäristön läheisyydessä ja yhteistyö Louhela Jamin kanssa Vantaalla.

Valitessaan halavasepikän teoksensa lähtökohdaksi Håkansson liittää
siihen isoja kysymyksiä ilmaston lämpenemisestä, lajien monimuotoisuuden
vähenemisestä, sekä ihmisen ja luonnon suhteesta. Hyönteiset ovat olleet
menestynein eläinluokka maapallolla miljoonia vuosia. Nyt niiden kannat
ovat radikaalisti pienentyneet. Tämä on erittäin huolestuttava havainto,
koska hyönteisillä on merkittävä rooli muun muassa monen muun lajin
ravintoketjussa ja kasvien pölyttäjinä.

THE BEETLE nimen saanut IHME-teos liittyy myös posthumanistiseen
tutkimussuuntaukseen, joka tarkastelee erilaisia ihmisen, teknologian ja
luonnon välisiin suhteisiin liittyviä monialaisia ja -tieteisiä kysymyksiä.
Inhimillisen ja ei-inhimillisen väliset rajat, luonnon ja kulttuurin erottelu,
ihmisen erityisasema maailmassa ja siitä irtautumisen mahdollisuus, sekä
vaihtoehtoiset eettiset käytännöt ovat posthumanistisen tutkimuksen
aiheita. Håkanssonin ajattelussa luonto ja kulttuuri ovat erottamattomia:
luonnolla on oma kulttuurinsa ja kulttuurilla oma luontonsa.

Elokuva esitettiin Korjaamon elokuvateatterissa kaksi kertaa molempina festivaalipäivinä 25.5. ja 26.5. Korjaamon Galleriassa oli nähtävänä myös THE BEETLE -elokuvaan liittyvä näyttely ja Mikä IHMEen halavasepikkä? -vitriininäyttely, tuotettiin yhteistyössä Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuksen kanssa. Vitriinistä kävijät saivat lukea lisää halavasepikästä ja nähdä aitoja kuoriaisnäytteitä professori Jyrki Muonan kokoelmasta. Näyttelyt olivat auki perjantain ja lauantain lisäksi myös sunnuntaina 27.5.

THE BEETLE -elokuva Yle Areenassa

Vuoden 2018 IHME-teos, Henrik Håkanssonin THE BEETLE –
elokuva, esitetään Yle Areenassa 25.5.2018 lähtien. Elokuva on
katsottavissa palvelussa ilman maarajoituksia vuoden ajan, 25.5.2019
saakka.

Elokuvassa Mika Vainion musiikki

THE BEETLE -elokuvan ääniraitana kuullaan elektronisen musiikin
uranuurtajana ja Pan Sonic -duostakin tunnetun Mika Vainion (1963–2017)
tuotantoa. ”Vainion musiikki ei pelkästään puhu puolestaan, vaan
synnyttää kokonaan toisen kielen”, IHME-taiteilija Henrik Håkansson kuvaa.
”Elokuvassa kuullaan katkelmia vuoden 2015 Sonár-festivaalin keikalta.
Taajuuksista ja hakkaavasta rytmistä syntyy hienovireistä värähtelyä, täysin
omalakinen ääni, joka voisi olla elokuvassa nähtävän kuoriaisen kieltä.”

”Kun projektista ryhdyttiin keskustelemaan, mielessäni oli kysyä Mikaa
säveltämään elokuvan musiikki, ja heitin myös ilmaan idean orkesterille
sävelletystä ääniraidasta. Suunnitelmat kuitenkin tyssäsivät äkisti suruuutisiin
Mikan kuolemasta”, Håkansson kertoo. ”Kun olimme alkaneet
leikata THE BEETLEä, otin uudelleen esiin ajatuksen musiikin, ja lopulta
äänten, käyttämisestä eri kohdissa. Elokuvan leikkaaja Bobby Good lisäsi
sitten Sonárissa tallennetun musiikin, ja me molemmat hämmästyimme sitä,
miten Mikan keikka ja halavasepikän olemisen tapa olivat kuin tarkoitettu
yhteen. Siihen ei ollut mitään lisättävää. Toivon että kokemus välittyy myös
katsojalle ja että elokuva nähdään kokonaisuutena, tribuuttina sekä
kuoriaiselle itselleen että Mika Vainion musiikille. Olen syvästi kiitollinen
hänen perikunnalleen, perheelleen, Tommi Grönlundille ja Sähkö
Recordingsille, jotka mahdollistivat sen, että musiikista tuli osa teosta.”

Myyrmäen IHME

IHME-teos THE BEETLEssä esiintyvän halavasepikkä-kuoriaisen aktiivinen aika on kesäkuun alkupuolella. IHME kutsui myös ihmislajin edustajia kesäiseen parveiluun uhanalaisen kuoriaisen asuinseudulle Vantaan Myyrmäkeen 2.6.2018.

THE BEETLE -elokuva esitettiin Kino Myyrissä perjantaina 1.6. sekä ulkoilmaesityksenä sunnuntaina 3.6. Louhela Jam -tapahtumassa Jokiuoman puistossa. Koko perheen ulkoilmatapahtumassa yleisöllä oli mahdollisuus tavata halavasepikkäekspertti, professori Jyrki Muona, tehdä oma hyönteisnaamio taidetyöpajassa ja tietysti nauttia Louhela Jamin musiikki- ja ohjelmatarjonnasta.

Arki-iltaisin 1.–10.6. alueella saattoi kohdata myös pyöräilevän IHMEen yleisötyöntekijän. Puistossa järjestettiin avoimia opastettuja kierroksia, joiden osallistujat saivat nähdä Håkanssonin elokuvasta tutut, mainostauluille suurennetut lähikuvat halavasepikästä ja kuulla lisää salaperäisen lajin elämästä. Koko festivaaliohjelmaan oli vapaa pääsy.

Tietoa taiteilijasta

Henrik Håkansson (s. 1968, Ruotsi) on edelläkävijä, joka on käsitellyt
teoksissaan lajien monimuotoisuutta, niiden muuttoliikettä ja työstänyt
teoksiaan elävien kasvien ja eläinten kanssa 1990-luvun alusta alkaen.
Teoksissa yhdistyvät niin taiteilijan, biologin kuin etnografinkin kiinnostuksen
kohteet. Håkansson muistuttaakin työskentelytavoiltaan 1800-luvun
tutkimusmatkailijoita. Hänen teoksensa keskittyvät usein pieniin
yksityiskohtiin luonnonympäristössä, jotka esitetään näyttävinä
installaatioina, videoina, kuvina tai esityksinä. Teoksissa korostuvat tieteen
ja katsomisen teknologiat, jotka mahdollistavat muiden lajien ja niiden
elinympäristöjen tarkastelun taiteen kontekstissa toisin. Håkanssonin teoksia on esitetty useissa kansainvälisissä suurnäyttelyissä kuten Venetsian (1997 ja
2003), Berliinin (2001), Sao Paulon (2004) ja Sharjahin biennaaleissa (2007),
Yokohama Triennalessa (2011) sekä Kasselin Documentassa (2013).
Suomessa Håkansson on esiintynyt Kiasman Saman taivaan alla ja ARS 01 –
näyttelyissä (2000 ja 2001).

Hyönteismaailma on tarjonnut päähenkilön Håkanssonin tuotantoon
aiemminkin. The End -teoksen (2014) kohde on videolla esiintyvä arkinen
kärpänen, jolle sävelletyn kappaleen orkesteri esittää. Esitys on toteutettu
tähän mennessä kolmen eri kokoonpanon kanssa: THE END ensemble
(2011), Sydneyn Sinfoniaorkesteri (2014) ja Orchestre Philharmonique de
Monte-Carlo (2016). Tämä tummanpuhuva musikaalinen draama pitää
otteessaan ja kuvaa kärpäsen elämänkaaren. Sävellys on tehty lukuisille
instrumenteille ja ihmisäänelle, ja sen läpi kuljettavat voimakkaat
jännityksen, melankolian, pelon ja haavoittuvuuden tunnelmat.

Håkanssonin toinen suosikkikategoria eläinmaailmassa on linnut. Teoksessa
nimeltään Lintukonsertti lokak. 23, 2005 (Carduelis carduelis) Osa 1
konserttisaliin tuodun puun oksalla yleisölle esiintyy tikli. Royal Academy of
Musicissa esiintynyt lintu yleisöineen dokumentoitiin livenä 16 mm:n filmille.
Tässä taiteilijan rakentamassa tilanteessa brittiyleisölle varsin tuttu lintu
näyttäytyykin eksoottisena ja yleisyydestään huolimatta haavoittuvaisena.
Molemminpuolinen tarkkailuasema teki yleisöstäkin esiintyjän, etenkin kun
tikli – huolimatta tilassa soitetusta lajitoverinsa nauhoitetusta laulusta – ei
koko esityksen aikana laula. Esityksen dokumentaatio on itsenäinen
liikkuvan kuvan teos, joka esitetään osana IHMEen ohjelmaa kuten myös
edellä mainittu The End. Tikli-teoksen tuottaja oli Frieze-taidemessut,
Lontoossa.

Erilaiset elävät kasvit ja etenkin juurineen maasta kaivetut puut ovat olleet
usein Håkanssonin monumentaalisten installaatioiden materiaalia. Tutustu
gallerioiden sivustojen kautta esimerkiksi teoksiin A Tree (Suspended)
Kunstverein Freiburgissa, A Forest Divided Lundin taidehallissa tai Broken
Forest Pariisin Palais de Tokyossa. Installaatioissa kiteytyy riipaisevalla
tavalla ihmisen väkivaltaisin teoin ilmenevä suhde luonnonympäristöön.

Lue lisää Henrik Håkanssonin tuotannosta:

Modern Institute, Glasgow

Galerie Meyer Rigger

Galleria Franco Noero

Miksi Henrik Håkansson?

”Olemme halunneet esitellä erilaisia tapoja työskennellä taiteilijana ja
erilaisia lähestymistapoja taiteeseen, maailmaan ja todellisuuteen. Henrikin
edustama taide on juuri nyt ajankohtaista ja kiinnostavaa ja siitä
keskustellaan laajasti”, perustelee taiteilijavalintaa osaltaan
asiantuntijatyöryhmän jäsen, kriitikko Timo Valjakka. ”Henrik on tosiaan
käsitellyt luonnon kulttuuristumista ja keinotekoistumista sekä työstänyt
teoksissaan eläviä kasveja ja eläimiä ainakin 90-luvun puolivälistä alkaen”,
jatkaa nykytaiteen professori Hanna Johansson.

”Tutustuin Håkanssoniin ja hänen taiteeseensa kun kutsuimme hänet
Kiasmassa Saman taivaan alla kaupunkiprojektiin ja seuraavana vuonna
ARS 01 -näyttelyyn. ARS-näyttelyyn hän osallistui teoksella The Thin Line
Between Love an Hate. Teos koostui epifyyttikasveista, jotka elävät puiden
oksahangoissa, mutta jotka eivät ime ravinteita puusta. Hän käsitteli jo 20
vuotta sitten teemoja, jotka ovat mitä ajankohtaisimpia tällä hetkellä. Oli
luontevaa valita hänet IHME-teoksen tekijäksi 2018.” kertoo
asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, museonjohtaja emerita Tuula Arkio.

”Håkanssonin ensimmäinen teos Helsingissä oli siirretty biotooppi
laukkaneilikalle (Armeria meritima) Hernesaaren merenrantaniityllä vuonna
2000 osana Kiasman järjestämää Saman taivaan alla –
kaupunkitaidenäyttelyä ja Euroopan kulttuurikaupunkivuotta. Nykyisin
Hernesaaren ranta tunnetaan ravintoloista, saunasta ja
urheiluaktiviteeteista. Viherrakentaminen on selkeästi voittanut villin
luonnon ja alueesta on tehty yksi keskeisiä kaupunkilaisten virkistyskeitaita.
Onkin erityisen mielenkiintoista seurata IHME-teoksen myötä, mitä kaikkea
opimme harvinaisesta halavasepikästä ja sen selviytymismahdollisuuksista
jättömaalla kaupunkiluonnon reunalla”, pohtii asiantuntijatyöryhmän jäsen
ja Kiasman johtaja Leevi Haapala.

”Taiteilijavalintaa koskevissa keskusteluissa olemme pitkään pohtineet
taiteilijoita, joiden tuotanto suhtautuu kriittisesti geologiseen aikakauteen
nimeltään antroposeeni, ihmisen aikakausi. Antroposeenin on ehdotettu
alkaneen 1900-luvun puolessa välissä. Sille on ominaista erilaisten ihmisen
tuottamien materiaalien kuten betonin, muovin ja lentotuhkan leviäminen
ympäri planeettaa. Ihmiskunnan vaikutus näkyy myös ilmakehän
muutoksina, sekä vieraslajien laajana kulkeutumisena. Myös Henrik on
työssään pohtinut näiden ihmisen toiminnasta johtuvien seurausten
näkymistä esimerkiksi eri lajien esiintymisessä.” valottaa taiteilijavalinnan
taustoja toiminnanjohtaja ja IHME-teoksen kuraattori Paula Toppila.

IHME-teos 2018 mediassa

Helsingin Sanomat 8.11.2017: Alle sentin pituinen ötökkä on Ihme-festivaalin tähti

Kirkko ja kaupunki 8.11.2017: Nykytaidefestivaali esittelee harvinaisen, viiden millimetrin kokoisen vantaalaisen

Taiteilija-lehti 8.11.2017: Vuoden 2018 IHME-teos esittelee uhanalaisen kovakuoriaislajin Vantaalta

Vantaan Sanomat 8.11.2017: Vantaalla elävä piskuinen kuoriainen on IHME-nykytaidefestivaalin päätähti

Kunstkritikk-verkkolehti 21.5.2018: En skalbagges liv

Dagens Nyheter 23.5.2018: Poetiska insektperspektiv från Finland

Yle 24.5.2018: Vantaalla on jotain sellaista, mitä et löydä mistään muualta! The Beetle -elokuva tutkii maailmaa hyönteisnäkökulmasta

Helsingin Sanomat 25.5.2018: Ihme-festivaalilla katsellaan maailmaa halavasepikän silmin – ruotsalaistaiteilijan kuoriaisvideo kuvaa uutta geologista epookkia

Suomen Kuvalehti 25.5.2018: Pienen olennon kautta

Maaseudun Tulevaisuus 25.5.2018: Maailman ainoat halavasepikät sinnittelevät Vantaalla – kuoriainen esittää pääroolia taide-elokuvassa

EDIT-taidemedia 26.5.2018: THE BEETLE

Vantaan Sanomat 30.5.2018: Nimettömästä laatikosta sukeutui elämän mittainen työ – Hyönteistutkija missasi Elviksen, mutta sai sepikät tilalle

Myyr York Times 1.6.2018: Halavasepikästä tehtiin linssilude

 

Aiempien vuosien IHME-taiteilijat ja teokset

2008: Elokuva- ja videotaiteen kokonaisuus: Anri Sala, Jeremy Deller, Lauri Astala & Elina ja Hanna Brotherus, Runa Islam, Christian Marclay, Deimantas Narkevičius, Francis Alÿs, Matthew Barney

2009: Antony Gormley: Savi ja kollektiivinen keho

2010: Susan Philipsz: Kun päivä laskee

2011: Superflex: Eläköön nykyaika (Stora Enson pääkonttori, Helsinki)

2012: Christian Boltanski: Sydänarkisto

2013: Miroslaw Balka: Signaalit

2014: Yael Bartana: True Finn – tosi suomalainen

2015: Jeremy Deller: Saa koskea

2016: Kateřina Šedá: Ratikkasoittajien kiertue

2017: Theaster Gates & the Black Monks of Mississippi: The Black Charismatic

2018: Henrik Håkansson: THE BEETLE

Tutustu IHMEen historiaan täällä.

Ota IHME seurantaan myös Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa!