Miten mitata taiteen vaikuttavuutta?

09/06/2017
Näetkö jonkin asian toisin?

IHMEen – kuten niin monen muunkin kulttuuritoimijan – toiminnalleen asettamat tavoitteet ovat harvoin mitattavissa pelkästään numeroin. Festivaalin toimintaa arvioitaessa pyritäänkin arvioimaan myös muita tapoja, joilla julkinen taideteos ja sen ympärille rakentuva tapahtuma voi vaikuttaa.

Tavoitteita taiteelle

”Määrällisten mittareiden, kuten kävijämäärien tai mediaosumien, seuranta mielletään ehkä suoraviivaiseksi tavaksi arvioida toimintaa. Meillä toiminnan arvioiminen lähtee kuitenkin myös taidekokemuksesta nousevista arvoista”, festivaalin toiminnanjohtaja Paula Toppila kertoo.

Toppila mainitsee, että IHMEessä tavoitteiden määrittelyssä on käytetty alusta saakka brittiläisen ajatushautomo ixian julkisen taiteen arvioimiseen kehittämää mallia. ”Vaikuttavuutta kartoitetaan menettelyssä, jossa käydään keskustelua erityisesti projektin taiteellisista ja yhteiskunnallisista tai yhteisön tasolla toteutuvista tavoitteista”, hän kuvaa ja jatkaa: ”Tänä vuonna vaikuttavuuden mittareita ovat olleet esimerkiksi yhteisön osallistuminen, oppiminen, kriittinen keskustelu ja kokijalleen arvokas taidekokemus. Jos tavoitteeksi valitaan esimerkiksi yhteisön osallistuminen, käymme yhdessä keskustelua siitä, millä eri tavoilla osallistuminen voidaan hankkeen yhteydessä ymmärtää. Se voi tarkoittaa pelkkää läsnöoloa, mutta yhtä lailla esimerkiksi sitä, että teos on synnyttänyt hetkellisen tai pidempiaikaisen yhteisön.”

Joskus monisyistenkin tavoitteiden toteutumista voi olla yllättävän yksinkertaista seurata. ”Kyselylomakkeissa olemme kysyneet, kokeeko kävijä, että festivaali on häntä varten”, kertoo tiedottaja Suvi Korhonen. ”Tänä vuonna 94 % vastaajista vastasi tähän kysymykseen myöntävästi. Saavutettavuus on yksi IHMEen tärkeimmistä arvoista, ja meille on tärkeää, että kävijä kokee, että hänen lähtökohtansa osallistumiselle on huomioitu.” Myös uusien yleisöjen tavoittaminen on IHMEelle tärkeää, minkä vuoksi ensikertalaisten prosentuaalista osuutta kävijöistä seurataan joka vuosi kyselyin. Toistaiseksi joka vuosi yli puolet festivaalikävijöistä on osallistunut IHMEen tapahtumiin ensimmäistä kertaa.

Keskiössä kokemus

Taidekokemus on usein lähtökohta teoksesta alkunsa saaville, yksilötason tai laajempaa yhteisöä koskettaville vaikutuksille. Theaster Gatesin IHME-teoksen vastaanottoa kartoitettiinkin kevään festivaalilla soveltamalla Britanniassa Arts and Humanities Research Councilin rahoituksella pilotoitua menetelmää.

”Tutkimus toteutetaan pienryhmässä, ja teoskuvat toimivat siinä keskustelun virittäjinä. Alkukeskustelun tavoitteena on saada osallistujien esteettiset ja tunneperustaiset assosiaatiot esiin. Jatkokeskustelussa osallistujat jäsentelevät teoskokemustaan tiedollisesti. Tässä osallistavassa taiteen tarkastelun mallissa pyrkimyksenä onkin luodata mahdollisimman hyvin erilaisia kokemisen tapoja – eri aistein koettu ja affektiivinen on yhtä tärkeää kuin teoksen tiedollinen kokeminen. Näin päästiin kiinni assosiaatioihin, joita voi olla vaikea jäsentää kielellisesti”, kuvaa kasvatustieteen väitöskirjatutkija Oona Myllyntaus, joka kutsuttiin toteuttamaan kevään yleisötutkimus. ”Metodin avulla saadaan tietoa siitä, millä mielin, mitä kokeneena ja tunteneena kävijä lähtee teoksen ääreltä”, Myllyntaus tiivistää.

”Kyselylomakkeissakin olemme kysyneet, näkeekö vastaaja IHME-teoksen koettuaan jonkin asian toisin kuin aiemmin. Samalla olemme pyytäneet kertomaan, minkä asian suhteen ajattelu- tai asennoitumistapa on muuttunut”, kertoo festivaalin tiedottaja. ”Tänä vuonna onnistuneesti testattu menetelmä taas on antanut meille lomakepalautetta syvällisemmän kuvan siitä, millaista vuorovaikutusta teoksen ja yleisön kohtaaminen on synnyttänyt.”