IHME 2017: Mihin kuraattoreita tarvitaan?

24/11/2016
Huutomerkki"Taide on kuin huutomerkki", IHMEen asiantuntijaraadin puheenjohtaja Tuula Arkio tiivistää taiteen merkityksen. Kuva: iStock/Getty Images

Tulevan IHME-nykytaidefestivaalin puheohjelman ydin on keskustelu taiteen merkityksestä. Huhtikuussa Kulttuuriareena Gloriassa kysytään, miksi taidetta on, mitä hyötyä siitä on ja pitääkö taiteen ylipäätään olla hyödyksi.

Viimeaikaiset kulttuuriin kohdistetut leikkaukset kyseenalaistavat taiteen roolin yhteiskunnassa. Taiteen rahoitusta siirretään sinne, missä syntyy niin sanottua mitattavaa hyötyä. Toisaalta taiteilijat itse ovat aina nähneet taiteen mahdollisuuden toimia erilaisissa ympäristöissä, ei ainoastaan sille omistetuissa tiloissa ja paikoissa.

Tuleeko taiteen olla hyödyllistä? Millaista hyötyä taide mahdollisesti synnyttää? Entä miten ilmenee hyöty, jota kuraattorin tai muiden taidemaailman toimijoiden työllä on?

Hyvinvointipalvelu vai itseisarvo

”Teeman valinta liittyy Suomessa tänä vuonna käytyyn keskusteluun, jossa taide nähdään helposti niin sanottuna hyvinvointitaiteena. Taiteen itseisarvosta on syntynyt epäselvyyttä, kun prosenttiperiaate on laajentunut sosiaali- ja terveydenhuoltoon”, Tuula Arkio, IHME-nykytaidefestivaalin asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, taustoittaa kevään teemaa.

Kiasmaa ja sittemmin Valtion taidemuseota luotsanneelle Arkiolle taiteen merkitys on selvä: ”Taide on kuin huutomerkki. Se havahduttaa, herättää, kysyy, ajatteluttaa, ravisuttaa ja tuottaa myös suurta iloa ja kiitollisuuden tunnetta. Ingmar Bergmanin sanoin se on parasta elämässä, parasta mitä ihmisellä on.”

Keskustelu jatkuu festivaalilla lauantaina 8.4., ja siihen osallistuu myös yhdysvaltalainen pitkän linjan kuraattori Dan Cameron.

Taiteen hyödystä ja hyödyttömyydestä

”Jos kuraattorin työllä ei ole monistettavaa, pysyvää materiaalista muotoa, jonka voisi valjastaa palvelemaan rahataloutta, mistä sen arvo muodostuu”, Cameron kysyy ja jatkaa: ”Näkisin, joskaan en täysin varauksettomasti, että kuraattorin rooli on tehdä itsestään mahdollisimman hyödyllinen, erityisesti siinä yhteisössä, jossa hän toimii.”

Cameronille hyöty ei kuitenkaan ole sitä, mitä sillä yleisimmin tarkoitetaan. ”Hyödyllisellä tarkoitan sitä, että kuraattorin työ on sovellettavissa niin, että muut voivat sen kautta parantaa omaa elämäänsä, ympäristöään tai maailmaansa. Taide voi itse asiassa olla täysin hyödytöntä ja silti sillä voi olla hyvin syvällekäyviä vaikutuksia kokijalleen, aivan kuten se voi olla ladattu täyteen maailman parantamiseen tähtääviä tarkoitusperiä ja silti jäädä mitäänsanomattomaksi”, tiivistää Cameron.

Cameronin mukaan taidemaailma ei ole riippumaton talouden logiikasta, mikä vaikuttaa myös taiteen yleisösuhteeseen. ”Taidemaailmaa kannatteleva pyhä sidos on vaihtosuhde, jossa rahaa vaihdetaan taiteeseen. Ne joiden huomio ei ole kiinnittynyt tähän vaihtosuhteeseen, eivät välttämättä pysy mukana”, Cameron toteaa ja jatkaa: ”Näyttelyitä tehtäessä painopisteen on siirryttävä niin, että tavoitetaan myös ne potentiaaliset yleisöt, jotka ovat valmiita luomaan suhteen nykytaidesisältöihin, mutta eivät välttämättä innostu museokäynnistä. Uuden taiteen täytyy siis löytää yleisönsä, eikä se aina löydy Art Basel Miami Beachiltä.”

 

Kuraattori Dan Cameron osallistuu huhtikuun IHME-festivaalilla keskusteluun taiteen roolista yhteiskunnassa. Cameron on toiminut Orange County -taidemuseon pääkuraattorina Kaliforniassa, perustamansa Biennial Prospect -katselmuksen kuraattorina New Orleansissa ja New Yorkin New Museumissa. Hän on myös kuratoinut Istanbulin biennaalin vuonna 2003, ja vuonna 2006 hän oli yksi viidennen Taipein biennaalin kuraattoreista.

Keskustelu järjestetään lauantaina 8.4. Kulttuuriareena Gloriassa. Muut osallistujat julkistetaan helmikuun alussa. Seuraa IHMEen kanavia ja festivaalivalmisteluita somessa hahstagillä #IHME2017!